Ruokinnan perusteet

hevosen rehut tulee valita niin että hevosen elimistö saa niitä ravintoaineita joita se tarvitsee ja siinä muodossa jossa elimistö voi ne hyväkseen käyttää. Kuona-aineiden & toksiinien pääsy elimistöön on eliminoitava ja rehujen on oltava sellaisia joita hevosen ruoansulatuselimistön on helppo käsitellä.

Hevosen elimistön pitää olla ravittu ja terve jotta hevonen pystyisi suorittamaan siltä vaadittuja asioita, sille luontaisesti suodulla kapasiteetilla.
Ruokinnassa suosittelen siirtymään kaikkien hevosten kohdalla mahdollisimman luontaiseen ruokintaan; ruokinnan perustana tulee olla yksilön tarpeita vastaava (mielellään vapaasti saatu) hyvälaatuinen heinä.
Heinän lisäksi tarvittaessa annetaan energiaväkirehulisänä koko kaura ja melassileike -yhdistelmä.
Valkuaistäydennykseen voidaan antaa valkuaisväkirehuista sinimailasta ja/tai soijaa.
Täydennysrehujen tulee sisältää vain luontaisia vitamiineja ja kivennäisiä joita hevosen elimistö voi käyttää hyväkseen rasittumatta.

HEINÄ

Hevoselle luontaisinta ja tasapainoisinta ravintoa ovat karkea- eli korsirehut (= heinät). Jotta hevosen ruokinnasta voidaan rakentaa tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen yksilön tarpeisiin vastaava, on heinästä oltava analyysi joka kertoo heinän ravintosisällön.
Heinäanalyysejä tekee mm. Valio, suosittelen myös suppeaa kivennäisanalyysiä josta selviää heinän kalsium ja fosfori määrät.
Päällepäin tarkasteltuna heinän ravintoarvoa ei pystytä määrittämään edes välttävästi sillä silmämääräinen laatu ei kerro mitään ravintosisällöstä. Heinä on myös analysoitava vuosittain, sillä korjuuajankohta ja kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi heinän ravintosisältöön.

Heinäruokintaa täydennetään tarvittaessa energia- ja/tai valkuaisrehuin. Tasapainoinen ruokintasuunnitelma voidaan rakentaa ruokintalaskelman avulla.
Mikäli hevonen saa rehuistaan liikaa energiaa, on vähennys tehtävä aina ensisijaisesti väkirehuja vähentämällä, ei koskaan heinästä.

ENERGIAREHUT

Jos ruokintaa on täydennettävä energiarehuin, soveltuu tähän tarkoitukseen parhaiten koko kaura ja melassileike -yhdistelmä
Kaurassa, muiden viljojen tapaan, on runsaasti fosforia ja melassileike puolestaan sisältää runsaasti kalsiumia. Kalsium ja fosfori ovat hevosen pääkivennäiset ja niiden keskinäinen suhde vaikuttaa kalsiumin ja fosforin lisäksi muiden mineraalien imeytyvyyteen.
Kauran ja melassin suhdetta säätelemällä voidaan vaikuttaa myös kokonaisruokinnan Ca:P suhteeseen (ja määriin) mikäli heinä ei lähtökohtaisesti ole tasapainoista.

Kaura on viljoista helpoiten sulavaa, viljojen tärkkelyksen sulattamiseen hevonen tarvitsee amylaasi-entsyymiä jota tuottuu hevosen elimistössä luontaisesti vain vähän. Kauran ”kuumentava” vaikutus on yleensä seurausta tarpeeseen nähden liiallisesta energiaruokinnasta tai suurista kauramääristä. Viljaruokinnan täydentääkin mukavasti melassileike.

Melassileike on myös energiarehu joka sisältää hitaita hiilihydraatteja ja pehmeitä, helposti sulavia kuituja. Kuidut ovat tärkeitä ruoansulatuselimistölle ja hitaat hiilihydraatit pitävät verensokerin pitkään tasaisena. Melassileikettä ei pidä sekoittaa melassisiirappiin joka on sokerirehu, melassileikkeessä on erittäin maltillisesti sokereita (n. (8%). Vertailun vuoksi; litrassa pellettimuotoista melassileikettä (kuiva mitta) on vähemmän energiaa kuin kaurassa.
Melassileike turvotetaan ennen ruokintaa, vettä lisätään kuitenkin vain sen verran kuin leike itseensä imee.

Tasapainoinen yhdistelmä koko kaura & melassileike on 1:1 (1 osa kauraa, 1 osa melassileikettä). Tällä suhdeluvulla viittaan rakeistettuun melassileikkeeseen (kuiva mitta).

VALKUAISREHUT

Mikäli heinän valkuainen ei riitä tyydyttämään hevosen valkuaistarvetta (selviää laskennan kautta) voidaan ruokintaa täydentää valkuaisrehuin.
Valkuaisrehuista tasapainoisinta koostumukseltaan on jälleen korsirehu, sinimailanen (alfa-alfa) jossa on runsaasti valkuaista ja kalsiumia.
Sinimailasta Suomen markkinoilla on saatavilla ainakin tuotemerkein Racing Greenline ja Krafft Lucern pellets ja -murske jotka sisältävät ainoastaan sinimailasta.
Toinen hyvä valkuaisen lähde on soija jota saa soijarouheena maatalouskaupoista. Soijaa ei tulisi käyttää yli litraa vuorokaudessa (n.480 g) mutta valkuaistäydennykseen sinimailasen keralle soija käy hyvin. Soijassa on myös mukavasti lysiiniä jota tarvitaan erityisesti kasvuvaiheessa joten soija sopii imettäville tammoille ja kasvaville varsoille erittäin hyvin.
Valkuaisen tarve kasvaa erityisesti tiineillä ja imettävillä tammoilla, kasvavilla varsoilla ja kovaa treenaavilla/kilpailevilla hevosilla.
Valkuaisen saanti kannattaa aina tarkistaa ruokintalaskelman kautta sillä niin liiallinen kuin liian niukka valkuaisen saanti aiheuttaa ongelmia hevosille.
Osan tarvitsemastaan valkuaisesta hevonen tuottaa itse.

VESI

Hevoselle olisi aina järjestettävä vapaa veden saanti, mieluiten ämpärijuotto, jotta sen vedenkulutusta voidaan tarkkailla.
Hevoset tutkitusti juovat liian vähän, mikäli automaatin vedenvirtaus ei ole riittävä. Liian vähäisellä vedenjuonnilla on negatiivinen vaikutus kalium/natrium (neste)tasapainoon (vaik. mm. munuaisten toimintaan).
Vesi on käsitettävänä yhtenä ravintoaineista ja sen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.
Tarjoa aina kaksi ämpärillistä haaleaa vettä hevoselle 1-2 h treenien jälkeen. Veteen voi lisätä melassisiirappia jotta hevonen joisi vettä mielellään ja riittävästi.

SUOLA

Nestetasapainoa (=natrium/kalium tasapaino) ei saa järkyttää rehuihin lisättävällä suolalla tai elektrolyyttivalmisteilla vaan hevoselle annetaan suolakivi vapaaseen käyttöön.
Lisätty suola/elektrolyytit haittaavat elimistön omaa nestetasapainon säätelymekanismia jolloin hevosen saattaa juoda/virtsata epänormaalisti ja hevosen munuaiset saattavat rasittua.
Hevonen osaa itse säädellä suolan tarvettaan sillä suola on ainoa ravintoaine johon hevosella sanotaan olevan ”ravitsemuksellinen tunto”.
Hevosen elimistö tuottaa tarvittavia elektrolyyttejä luontaisesti.
Jos hevosta uhkaa nestehukka voidaan valmistaa ns. fysiologinen liuos jonka natrium pitoisuus on sama kuin kudosnesteessä. Fysiologinen liuos=9 g (meri)suolaa litraan vettä.

FORMULA-1-HORSE TUOTTEET

Perustuotteet:

- Minesyl; täydellinen vitamiini- ja kivennäislisä kaikille hevosille ja kaikkiin tarpeisiin, muita vitamiini- ja kivennäislisiä ei tarvita. Minesyl sisältää yli 30 luontaista ainesosaa. Normaali annostuksella 4 kg riittää hevoselle 6 kk, ravintotarpeen kasvaessa annosmäärää voidaan nostaa turvallisesti.
- Ferrum; rautatäydennykseen mm. kovemmin harjoitteleville, kilpaileville ja raudan puutteesta kärsiville. Raudan puutos voi tulla seurauksena esim. vatsan ja paksusuolen rasitustiloissa kun sisäelinten pH on liian hapan -> raudan imeytyminen vaikeutuu tai silloin, kun veren punasolujen tuotanto on alentunut
- Makrosyl; magnesiumlisä treenikaudella ja kilpaileville hevosille edistämään lihasrentoutta ja liikekoordinaatiota lihasten ja hermoston välillä. Magnesium on tärkeä myös mm. sydämelle ja verenkierrolle.

Edellä mainitut tuotteet ovat hyvä perusyhdistelmä kilpahevosille.

- Vitosyl-E; luontaista E vitamiinia sisältävä tuote joka on suunniteltu erityisesti kasvaville varsoille, tiineille sekä imettäville tammoille. Luontainen E vitamiini vahvistaa mm. vastustuskyvyn kehittymistä sekä lihasten kasvua. E-vitamiinilisä on perusteltua kaikille erityisesti vuoden vaihteen jälkeen jolloin varastoitujen rehujen E vitamiinipitoisuudet ovat laskeneet.

Erikoistuotteet

valitaan yksilöllisesti hevosen oireiden tai jouhianalyysin perusteella. Erikoistuotteet on pääsääntöisesti tarkoitettu kuuriluontoisesti käytettäviksi, keskimääräinen kuuri on pituudeltaan 3 kk. Erikoistuotteita voidaan käyttää myös kokoaikaisesti tukemaan ja ylläpitämään hevosen yksilöllisiä tarpeita.
Erikoistuotteista löydät tarkat kuvaukset verkkokaupastamme.

TUOTTEIDEN KÄYTTÖ

Tuotteet on tarkoitettu annettavaksi yhdistelmähoitoina, hevosten yksilöllisten oireistojen sekä elämäntilanteen tuomien tarpeiden mukaan. Yliannostuksen tai myrkytyksen vaaraa yhdistelyssä ei ole, (kuten synteettisillä valmisteilla usein on) sillä tuotteet sisältävät ainoastaan luontaisia ainesosia.
Tuotteiden teho perustuu siihen, että niiden ravintoaineet ovat luontaisia jolloin hevosen elimistö voi käyttää ne jopa 100 % hyväkseen. Jos esim. rautalisä on ns. metallisen mineraalin muodossa, pystyy hevosen elimistö käyttämään tuosta raudasta vain 5-15 % ja loppu on elimistön kannalta kuona-ainetta.
Hevosen ruoansulatuselimistö ja puhdistavat elimet joutuvat rasitukselle silloin, kun sen nauttima ravinto sisältää ainesosia jotka eivät luontaisesti elimistöön kuuluisi tai joita sen on vaikea sulattaa ja hyväksikäyttää.
Teollisesti valmistetut rehut sekä synteettiset vitamiinit ja kivennäisaineet ovat useimmiten hevosten oireiden ja rasitusten taustalla.
Teollisia valmisteita nauttivat hevoset kärsivät usein erilaisista rasituksista sisäelimissään ja niiden seurauksena aliravitsemuksesta.
Ylikuormittuneet puhdistavat elimet päästävät ennen pitkää kuona-aineita ja toksiineja myös verenkiertoon jonka mukana ainekset kulkeutuvat rasittamaan mm. pehmyt- ja sidekudoksia, jänteitä ja niveliä ja/tai keuhkoja sekä muita puhdistavia elimiä kuten keuhkoja ja hengitystie-elimistöä.
Normaalia tietä poistumatta jääneet kuona-aineet ja toksiinit altistavat hevosen erilaisille rasitusvammoille sekä vaikuttavat negatiivisesti sen kestävyyteen ja kapasiteettiin.

Ravitsemuksellista hoitoa ja ruokintaa suosittelen sekä ylläpitäväksi että ennaltaehkäiseväksi tavaksi ravita hevosta luontaisesti.