Odelma hevosen ruokinnassa: Hyödyt, Haitat ja Huomioitavaa

Odelmalla tarkoitetaan toisen niiton heinää, korjuuajankohta on yleensä elo-syyskuu. Odelman laatu ja ravintoarvot voivat vaihdella huomattavasti enemmän kuin ensimmäisen sadon heinän, riippuen monista tekijöistä kuten korjuuajankohdasta, kasvuolosuhteista ja kasvilajikoostumuksesta.

Mikä on odelma?

Odelma on heinäkasvuston jälkikasvu, joka korjataan ensimmäisen sadon jälkeen samana kesänä. Sen kasvuaika on tyypillisesti lyhyempi kuin ensimmäisen sadon heinällä. Kasvuolosuhteet, kuten lämpötila ja kosteus, vaikuttavat merkittävästi odelman kasvuun ja laatuun.

Odelman tyypilliset ominaisuudet:

1. Lehtevyys ja karkeus: Odelma on usein lehtevämpää ja vähemmän kortista kuin ensimmäisen sadon heinä. Tämä johtuu siitä, että kasvit ovat nuoremmassa kasvuvaiheessa korjattaessa. Lehtevyys tarkoittaa yleensä parempaa sulavuutta ja maittavuutta.
2. Ravintoarvot:
• Valkuainen: Odelma voi sisältää korkeampia valkuaispitoisuuksia kuin myöhään korjattu ensimmäisen sadon heinä. Tämä johtuu nuoremmasta kasvuasteesta ja suuremmasta lehtiosuudesta, johon valkuainen keskittyy.
• Sokerit (NSC - Non-Structural Carbohydrates): Odelman sokeripitoisuus voi vaihdella suuresti. Tietyissä kasvuolosuhteissa (esim. lämpimät, aurinkoiset päivät ja viileät yöt) sokeripitoisuus voi nousta korkeaksi. Toisaalta, jos kasvu on ollut nopeaa ja yhteyttämiseen käytettävää valoa on ollut runsaasti, kasvi on voinut käyttää sokereita kasvuun, jolloin pitoisuus voi olla myös matalampi. Tämä on yksi kriittisimmistä tekijöistä, joka vaatii huomiota.
• Kuitu (NDF, ADF): Odelmassa on usein vähemmän kuitua, erityisesti huonosti sulavaa ligniinipitoista kuitua (ADF), kuin myöhään korjatussa ensimmäisessä sadossa. Tämä parantaa sen sulavuutta ja energiapitoisuutta. Matalampi NDF-kuitupitoisuus voi tarkoittaa, että hevonen saa heinästä nopeammin ähkyn tunteen, mutta toisaalta se voi myös kulkea ruoansulatuskanavan läpi nopeammin.
• Energia: Korkeamman sulavuuden ja potentiaalisesti korkeamman sokeri- ja valkuaispitoisuuden ansiosta odelma voi olla energiapitoisempaa kuin ensimmäisen sadon heinä.
3. Kivennäis- ja hivenaineet: Pitoisuudet voivat vaihdella maaperän ja lannoituksen mukaan. Esimerkiksi kaliumpitoisuus voi olla korkea, erityisesti jos lannoituksessa on käytetty runsaasti lietelantaa. Nitraattikertymän riski on myös olemassa tietyissä olosuhteissa (esim. kuivuuden jälkeinen nopea kasvu, voimakas typpilannoitus).

Erot ensimmäisen sadon hevosheinään:

Ominaisuus	Ensimmäinen sato (tyypillisesti)	Odelma (tyypillisesti)
Korjuuaika	Alkukesä	Keskikesästä loppukesään
Kasvuaika	Pidempi	Lyhyempi
Karkeus	Usein kortisempaa, varsinkin myöhään korjattuna	Usein lehtevämpää, pehmeämpää
Valkuainen	Vaihtelee korjuuasteen mukaan, voi olla matala myöhäisessä sadossa	Voi olla korkeampi, erityisesti verrattuna myöhään korjattuun 1. satoon
Sokerit (NSC)	Vaihtelee suuresti korjuuasteen ja sääolosuhteiden mukaan	Voi olla korkea, mutta vaihtelee erittäin paljon; vaatii analyysin
Kuitu (NDF)	Yleensä korkeampi	Yleensä matalampi
Energia	Vaihtelee, usein matalampi jos korjattu myöhään	Voi olla korkeampi johtuen paremmasta sulavuudesta
Sääriski	Kevään ja alkukesän sääolot	Kesän ja loppukesän sääolot (esim. kuivuus, sateet)

Tutkimustietoa ja huomioitavaa odelmasta:

Kentucky Equine Research (KER) ja monet yliopistolliset tutkimuslaitokset korostavat, että heinän ravintoarvo riippuu enemmän kasvin korjuuasteesta kuin siitä, onko kyseessä ensimmäinen vai toinen sato. Nuorena korjattu ensimmäisen sadon heinä voi olla hyvin samankaltaista kuin odelma.

• Varianssi on suurta: Odelmien laatu vaihtelee enemmän kuin ensimmäisen sadon heinien. Siksi rehuanalyysi on erityisen tärkeä odelmaa käytettäessä. Ilman analyysia on vaikea arvioida sen sopivuutta tietylle hevoselle.
• Sokerit ja metabolinen oireyhtymä: Korkea sokeripitoisuus voi olla riski hevosille, joilla on insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä (EMS) tai kaviokuumeherkkyys. Näille hevosille odelma ei välttämättä sovi tai sen määrää on rajoitettava tarkasti.
• Nitraatit: Vaikka Suomessa heinien nitraattiongelmat ovat harvinaisempia kuin esimerkiksi joillakin Yhdysvaltojen alueilla, kannattaa asia pitää mielessä, jos odelma on kasvanut poikkeuksellisissa olosuhteissa (esim. voimakas lannoitus ja kuivuus). Yleensä laidunruohoissa ja tuoreissa rehuissa riski on suurempi kuin kuivatussa heinässä.
• Hygieeninen laatu: Kuten kaiken heinän, myös odelman on oltava hygieenisesti laadukasta: homeetonta, pölytöntä ja vapaata vierasesineistä. Odelman korjuu voi joskus olla haastavaa sääolosuhteiden vuoksi, mikä voi lisätä homehtumisriskiä, jos heinä ei pääse kuivumaan kunnolla. Käynyt rehu ei sovi hevoselle oli se ensimmäisen tai toisen sadon heinää.

Milloin odelma sopii hevoselle?

Odelma voi olla erinomainen rehu:

• Korkeaa energiantarvetta omaaville hevosille: Esimerkiksi kilpahevoset, imettävät tammat ja kasvavat varsat voivat hyötyä odelman korkeammasta energia- ja valkuaispitoisuudesta.
• Hevosille jotka tarvitsevat lisää massaa: Kun tarvitaan lisää energiaa ja valkuaista painon nostamiseksi.
• Hevosille, joilla on huono ruokahalu tai hammasongelmia: Odelman pehmeys ja maittavuus voivat houkutella syömään.

Huomioi odelman syötössä nämä seikat:

• Herkkävatsaiset hevoset: Nopeat muutokset ruokinnassa tai hyvin erilainen rehuerä voivat aiheuttaa ruoansulatusongelmia. Totutus uuteen heinään tulee aina tehdä vähitellen.
• Sokeriherkät hevoset (EMS, kaviokuume): Korkean sokeripitoisuuden riski tekee odelmasta joskus sopimattoman tai vaatii sen käytössä suurta tarkkuutta (liotus, hyvin pienet määrät). Analyysi on välttämätön jos hevosen sokerien saantia on tarkkailtava.
• Helposti lihovat hevoset: Korkea energiapitoisuus voi johtaa ylipainoon.

Yhteenveto:

Odelma voi olla erittäin hyvälaatuista ja ravitsevaa heinää hevoselle, tarjoten usein enemmän valkuaista ja energiaa sekä paremman sulavuuden kuin myöhään korjattu ensimmäisen sadon heinä. Sen potentiaalisesti korkea sokeripitoisuus ja suuri vaihtelu ravintoarvoissa erien välillä tekevät rehuanalyysistä ehdottoman tärkeän työkalun sen turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön.

Ennen odelman käyttöönottoa ruokinnassa on suositeltavaa:

1. Teettää rehuanalyysi: Selvitä ainakin energia-, valkuais- ja sokeripitoisuus sekä kuituarvot.
2. Arvioida hevosen tarpeet: Mieti, sopiiko analysoitu erä hevosesi yksilöllisiin tarpeisiin.
3. Totuttaa hevonen vähitellen: Aloita pienillä määrillä ja lisää osuutta hitaasti usean päivän tai viikon aikana.
4. Tarkkailla hevosta: Seuraa mahdollisia muutoksia hevosen terveydessä, käyttäytymisessä ja lannassa.

Oikein käytettynä ja huolella valittuna odelma voi olla arvokas lisä monen hevosen ruokavalioon.